Koko ajan tapahtuu paljon ja tuntuu, että aivot käyvät ylikierroksilla. Miuta neuvottiin, että laittaisin paperille ylös asioita joita (taas!) pitäisi tehdä. Laittaisin ne tärkeysjärjestykseen sekä myös niin,että mihin voimavarani oikeasti tällä hetkellä riittävät. Kuullostaa järkevältä...kunhan sen vain saisi aikaan.
Tuntuu että suurimman osan voimavaroista tällä hetkellä vie opiskelu. Uutta asiaa tulee todella nopeaa tahtia ja vähän alkaa välillä pelottaa, että näinköhän tästä hommasta kunnialla edes suoriutuu.
Onneksi olen päässyt aivan mahtavan porukan kanssa samalle luokalle! Siellä ei nimittäin kaveria jätetä. Ja miullehan se koulussa oleminen on lomaa ;) saan välillä olla ihan vaan oma itseni.
Hirveästi olisi asiaa päässäkin mitä voisi kirjoittaa...tuntuu vaan, että ne kaikki pyörivät siellä ympyrää osaamatta mennä mihinkään. Ainakaan kovin järkevästi.
Ehkäpä ensi kerralla onnistuu paremmin.
Tätäkö se sietämätön keveys sitten on?
Suosittelen lämpimästi perehtymään elämän sietämättömään keveyteen Milan Kunderan Olemisen sietämätön keveys -kirjan parissa! Nivoutuu just tuon ajatuksen ympärille, että koska kerran tehty asia ei merkitse mitään ja ihminen elää vaan yhden elämän, ei teoilla ole oikeastaan mitään väliä. Elämä on siis "kevyttä". Tämä kuitenkin tarkottaa sitä, että elämä on siis turhanpäiväistä ja koska ihminen ei kestä ajatusta siitä, että elämä on turhaa, elämä onkin myös sietämätöntä. Todella hyvä kirja :)
VastaaPoista